Siirtolaisuus Ruotsiin

Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia. Vuonna 2014 Ruotsin väestöstä 21,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, eli he olivat syntyneet ulkomailla tai syntyneet Ruotsissa ulkomailla syntyneille vanhemmille.^[1] Vuoden 2020 lopussa heidän osuutensa oli 25,9 prosenttia, vajaat 2 690 000 henkeä, vuoden 2022 lopussa 26,9 prosenttia.^[2][3]

Ruotsinsuomalaisia oli vuonna 2007 noin 470 000, ja he muodostivat pitkään Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän, kunnes vuonna 2017 Syyriasta lähtöisin olevista tuli suurin vähemmistö.^[4][5] Tuon jälkeen myös Irakissa syntyneiden määrä on Ruotsissa kasvanut niin, että heitä on enemmän kuin ruotsinsuomalaisia.^[6] Viime vuosikymmeninä maahanmuutto on pääosin koostunut pakolaisista, joita on tullut muun muassa juuri Syyriasta, mutta myös Libanonista, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Vuonna 2009 Ruotsissa on maahanmuuton takia arviolta noin 500 000 muslimia, jotka muodostivat noin 5 prosenttia väestöstä^[7]. Vuonna 2016 osuus oli 8,1 prosenttia.^[8]

Nykyisin Ruotsissa on myös maailman suurin assyrialaisten pakolaisyhteisö^[9].

Vuodesta 2015 alkaen Ruotsissa on asunut enemmän miehiä kuin naisia.^[5] Se johtuu muun muassa siitä, että suurin osa maahanmuuttajista on miehiä.^[5] Tuona vuonna Ruotsin valtio käytti 6 miljardia euroa maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin.^[10]

1. ↑ Summary of Population Statistics 1960–2014 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.6.2015. (englanniksi)
2. ↑ Summary of Population Statistics 1960–2020 Statistiska Centralbyrån. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
3. ↑ Miten Suomen väestö muuttuu? Helsingissä on 100 000 vieraskielistä nykyistä enemmän vuonna 2035 www.iltalehti.fi. Viitattu 7.10.2023.
4. ↑ Utrikes födda i riket efter födelseland och kön. År 2000-2007 Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 23.3.2020. Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
5. ↑ ^{a b c} Ruotsin väkiluku kasvoi vuosikymmenessä miljoonalla – suurin osa kasvusta johtuu maahanmuutosta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
6. ↑ Väestö: Ruotsin syntyvyys laskee, mutta kukaan ei tiedä, miksi Helsingin Sanomat. 24.9.2020. Viitattu 24.9.2020.
7. ↑ Sweden International Religious Freedom Report 2009. 26.10.2009. Bureau of Democracy, Human Rights and Labour. Arkistoitu 15.7.2010. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
8. ↑ Hackett, Conrad: 5 facts about the Muslim population in Europe Fact Tank. 29.11.2017. Pew Research Center. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
9. ↑ Hansson, Matilda: ”Nu visar vi världen vilka vi är”. Svenska Dagbladet, 10.4.2005, s. http://www.svd.se/. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.9.2009. (ruotsiksi)
10. ↑ Who bears the cost of integrating refugees? Migration Policy Debates. Tammikuu 2017. OECD. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)